Laske materiaalinpoistonopeus (MRR) koneistustoimille syöttämällä leikkuunopeus, syöttönopeus ja leikkuusyvyyden parametrit. Olennaista valmistuksen tehokkuuden optimoinnissa.
Laske nopeus, jolla materiaali poistuu koneistamisprosessin aikana.
Nopeus, jolla leikkuutyökalu liikkuu suhteessa työkappaleeseen
Etäisyys, jonka työkalu etenee per kierros
Materiaalin paksuus, joka poistuu yhdellä kulkeutumisella
MRR = Leikkausnopeus × Syöttönopeus × Leikkaussyvyys
(v m/min, muunnettuna mm/min kertomalla 1000:lla)
Visuaalinen esitys koneistamisprosessista
Materiaalin Poistonopeuden (MRR) laskin on olennainen työkalu valmistusinsinööreille, koneistajille ja CNC-ohjelmoijille, jotka tarvitsevat tietää, kuinka nopeasti materiaalia poistetaan koneistustoimien aikana. MRR on kriittinen parametri, joka vaikuttaa suoraan tuottavuuteen, työkalun käyttöikään, pinnan viimeistelyn laatuun ja yleiseen koneistustehokkuuteen. Tämä laskin tarjoaa yksinkertaisen tavan laskea materiaalin poistonopeus kolmen perustavanlaatuisen koneistusparametrin perusteella: leikkuunopeus, syöttönopeus ja leikkuusyvyys.
Olitpa sitten optimoimassa tuotantoprosessia, arvioimassa koneistusaikaa tai valitsemassa sopivia leikkuutyökaluja, materiaalin poistonopeuden ymmärtäminen ja laskeminen on ratkaisevan tärkeää tietoon perustuvien päätösten tekemiseksi. Tämä laskin yksinkertaistaa prosessia, jolloin voit nopeasti määrittää MRR:n erilaisille koneistusoperaatioille, mukaan lukien kääntäminen, jyrsintä, poraus ja muut materiaalin poistoprosessit.
Materiaalin Poistonopeus (MRR) edustaa työpalasta poistettavan materiaalin tilavuutta aikayksikköä kohti koneistustoiminnan aikana. Se ilmaistaan tyypillisesti kuutiosenttimetreinä minuutissa (mm³/min) metrisissä yksiköissä tai kuutioina tuumassa minuutissa (in³/min) imperiaalissa yksiköissä.
MRR on keskeinen indikaattori koneistuksen tuottavuudelle - korkeammat MRR-arvot osoittavat yleensä nopeampia tuotantonopeuksia, mutta ne voivat myös johtaa lisääntyneeseen työkalun kulumiseen, korkeampaan energiankulutukseen ja mahdollisiin laatuongelmiin, jos niitä ei hallita asianmukaisesti.
Materiaalin Poistonopeuden laskemiseen käytettävä peruskaava on:
Missä:
Leikkuunopeus (v): Nopeus, jolla leikkuutyökalu liikkuu suhteessa työpalaseen, tyypillisesti mitattuna metreinä minuutissa (m/min). Se edustaa lineaarista nopeutta työkalun leikkuureunalla.
Syöttönopeus (f): Etäisyys, jonka työkalu etenee jokaisella työpalasen tai työkalun kierroksella, mitattuna millimetreinä kierrosta kohti (mm/rev). Se määrää, kuinka nopeasti työkalu liikkuu materiaalin läpi.
Leikkuusyvyys (d): Materiaalin paksuus, joka poistetaan työpalasta yhdellä kulkureitillä, mitattuna millimetreinä (mm). Se edustaa, kuinka syvälle työkalu tunkeutuu työpalaseen.
Työskennellessäsi eri yksikköjärjestelmien kanssa on tärkeää varmistaa johdonmukaisuus:
Materiaalin Poistonopeuden laskin on arvokas monissa valmistustilanteissa:
Insinöörit ja koneistajat käyttävät MRR-laskelmia optimoidakseen CNC-koneistuksen parametreja parhaan tuottavuuden ja työkalun käyttöiän tasapainon saavuttamiseksi. Säätelemällä leikkuunopeutta, syöttönopeutta ja leikkuusyvyyttä he voivat löytää optimaalisen MRR:n tietyille materiaaleille ja toiminnoille.
Valmistussuunnittelijat käyttävät MRR:ää arvioidakseen koneistusaikoja ja tuotantokapasiteettia. Korkeammat MRR-arvot johtavat yleensä lyhyempiin koneistusaikoihin, mikä mahdollistaa tarkemman aikataulutuksen ja resurssien kohdistamisen.
Leikkuutyökalujen valmistajat ja käyttäjät luottavat MRR-laskelmiin valitessaan sopivia työkaluja tiettyihin sovelluksiin. Eri työkalumateriaalit ja -geometriat omaavat optimaalisen MRR-alueen, jossa ne toimivat parhaiten työkalun käyttöiän ja pinnan viimeistelyn laadun kannalta.
Tarkat MRR-laskelmat auttavat arvioimaan koneistuskustannuksia tarjoamalla luotettavan mittarin siitä, kuinka nopeasti materiaalia voidaan poistaa, mikä vaikuttaa suoraan koneaikaan ja työvoimakustannuksiin.
R&D-ympäristöissä MRR on keskeinen parametri uusien leikkuutyökalujen, koneistustrategioiden ja edistyksellisten materiaalien arvioimisessa. Tutkijat käyttävät MRR:ää vertailukohtana eri koneistusmenetelmien vertaamisessa.
MRR-laskelmat ovat perustavanlaatuisia valmistuskoulutuksessa, auttaen opiskelijoita ymmärtämään leikkuuparametrien ja koneistuksen tuottavuuden välisiä suhteita.
Vaikka Materiaalin Poistonopeus on keskeinen koneistusparametri, on useita liittyviä laskelmia, jotka tarjoavat lisäoivalluksia:
Erityinen leikkuuteho (tai erityinen leikkuuvoima) edustaa energiaa, joka tarvitaan yksikön tilavuuden poistamiseen. Se lasketaan seuraavasti:
Tämä parametri auttaa arvioimaan tehovaatimuksia ja ymmärtämään leikkuuprosessin tehokkuutta.
Koneistustoiminnan suorittamiseen tarvittava aika voidaan laskea käyttämällä MRR:ää:
Tämä laskenta on olennaista tuotannon suunnittelussa ja aikataulutuksessa.
Taylorin työkalun käyttöiän kaava yhdistää leikkuunopeuden työkalun käyttöikään:
Missä:
Tämä kaava auttaa ennustamaan, kuinka muutokset leikkuuparametreissa vaikuttavat työkalun käyttöikään.
Eri mallit ovat olemassa ennustamaan pinnan karkaisua leikkuuparametrien perusteella, syöttönopeuden usein vaikuttaessa eniten:
Missä:
Materiaalin Poistonopeuden käsite on kehittynyt modernien valmistustekniikoiden myötä:
Varhaisissa koneistustoimissa materiaalin poistonopeudet olivat rajoitettuja manuaalisten kykyjen ja primitiivisten koneistustyökalujen vuoksi. Käsityöläiset luottivat kokemukseen ennemmin kuin matemaattisiin laskelmiin leikkuuparametrien määrittämisessä.
Frederick Winslow Taylorin työ metallin leikkauksessa 1900-luvun alussa loi ensimmäisen tieteellisen lähestymistavan koneistusparametrien optimointiin. Hänen tutkimuksensa korkeanopeuksisten terästyökalujen parissa johti Taylorin työkalun käyttöiän kaavan kehittämiseen, joka epäsuorasti käsitteli materiaalin poistonopeuksia yhdistämällä leikkuunopeuden työkalun käyttöikään.
Toisen maailmansodan jälkeinen valmistusbuumi johti merkittävään tutkimukseen koneistuksen tehokkuudesta. Numerohallintakoneiden (NC) kehittäminen 1950-luvulla loi tarpeen tarkemmille laskelmille leikkuuparametreista, mukaan lukien MRR.
Tietokoneohjatun ohjauksen (CNC) laajamittainen käyttöönotto 1970- ja 1980-luvuilla mahdollisti leikkuuparametrien tarkan hallinnan, jolloin MRR:n optimointi automatisoiduissa koneistusprosesseissa tuli mahdolliseksi.
Edistyneet CAM (tietokoneavusteinen valmistus) ohjelmistot sisältävät nykyään monimutkaisempia malleja MRR:n laskemiseen ja optimointiin työpalasen materiaalin, työkalun ominaisuuksien ja koneen kykyjen perusteella. Korkean nopeuden koneistustekniikat ovat työntäneet perinteisten MRR-rajoitusten rajoja, kun taas kestävyysnäkökohdat ovat johtaneet tutkimukseen MRR:n optimoinnista energiatehokkuuden kannalta.
Tässä on toteutuksia Materiaalin Poistonopeuden kaavasta eri ohjelmointikielillä:
1' Excel-kaava Materiaalin Poistonopeudelle
2=A1*1000*B1*C1
3' Missä A1 on leikkuunopeus (m/min), B1 on syöttönopeus (mm/rev) ja C1 on leikkuusyvyys (mm)
4
5' Excel VBA -funktio
6Function CalculateMRR(cuttingSpeed As Double, feedRate As Double, depthOfCut As Double) As Double
7 CalculateMRR = cuttingSpeed * 1000 * feedRate * depthOfCut
8End Function
9
1def calculate_mrr(cutting_speed, feed_rate, depth_of_cut):
2 """
3 Laske Materiaalin Poistonopeus (MRR) mm³/min
4
5 Parametrit:
6 cutting_speed (float): Leikkuunopeus m/min
7 feed_rate (float): Syöttönopeus mm/rev
8 depth_of_cut (float): Leikkuusyvyys mm
9
10 Palauttaa:
11 float: Materiaalin Poistonopeus mm³/min
12 """
13 # Muunna leikkuunopeus m/min mm/min
14 cutting_speed_mm = cutting_speed * 1000
15
16 # Laske MRR
17 mrr = cutting_speed_mm * feed_rate * depth_of_cut
18
19 return mrr
20
21# Esimerkkikäyttö
22v = 100 # m/min
23f = 0.2 # mm/rev
24d = 2 # mm
25mrr = calculate_mrr(v, f, d)
26print(f"Materiaalin Poistonopeus: {mrr:.2f} mm³/min")
27
1/**
2 * Laske Materiaalin Poistonopeus (MRR) mm³/min
3 * @param {number} cuttingSpeed - Leikkuunopeus m/min
4 * @param {number} feedRate - Syöttönopeus mm/rev
5 * @param {number} depthOfCut - Leikkuusyvyys mm
6 * @returns {number} Materiaalin Poistonopeus mm³/min
7 */
8function calculateMRR(cuttingSpeed, feedRate, depthOfCut) {
9 // Muunna leikkuunopeus m/min mm/min
10 const cuttingSpeedMM = cuttingSpeed * 1000;
11
12 // Laske MRR
13 const mrr = cuttingSpeedMM * feedRate * depthOfCut;
14
15 return mrr;
16}
17
18// Esimerkkikäyttö
19const v = 100; // m/min
20const f = 0.2; // mm/rev
21const d = 2; // mm
22const mrr = calculateMRR(v, f, d);
23console.log(`Materiaalin Poistonopeus: ${mrr.toFixed(2)} mm³/min`);
24
1/**
2 * Apuluokka koneistuksen laskentaa varten
3 */
4public class MachiningCalculator {
5
6 /**
7 * Laske Materiaalin Poistonopeus (MRR) mm³/min
8 *
9 * @param cuttingSpeed Leikkuunopeus m/min
10 * @param feedRate Syöttönopeus mm/rev
11 * @param depthOfCut Leikkuusyvyys mm
12 * @return Materiaalin Poistonopeus mm³/min
13 */
14 public static double calculateMRR(double cuttingSpeed, double feedRate, double depthOfCut) {
15 // Muunna leikkuunopeus m/min mm/min
16 double cuttingSpeedMM = cuttingSpeed * 1000;
17
18 // Laske MRR
19 return cuttingSpeedMM * feedRate * depthOfCut;
20 }
21
22 public static void main(String[] args) {
23 double v = 100; // m/min
24 double f = 0.2; // mm/rev
25 double d = 2; // mm
26
27 double mrr = calculateMRR(v, f, d);
28 System.out.printf("Materiaalin Poistonopeus: %.2f mm³/min%n", mrr);
29 }
30}
31
1#include <iostream>
2#include <iomanip>
3
4/**
5 * Laske Materiaalin Poistonopeus (MRR) mm³/min
6 *
7 * @param cuttingSpeed Leikkuunopeus m/min
8 * @param feedRate Syöttönopeus mm/rev
9 * @param depthOfCut Leikkuusyvyys mm
10 * @return Materiaalin Poistonopeus mm³/min
11 */
12double calculateMRR(double cuttingSpeed, double feedRate, double depthOfCut) {
13 // Muunna leikkuunopeus m/min mm/min
14 double cuttingSpeedMM = cuttingSpeed * 1000;
15
16 // Laske MRR
17 return cuttingSpeedMM * feedRate * depthOfCut;
18}
19
20int main() {
21 double v = 100; // m/min
22 double f = 0.2; // mm/rev
23 double d = 2; // mm
24
25 double mrr = calculateMRR(v, f, d);
26 std::cout << "Materiaalin Poistonopeus: " << std::fixed << std::setprecision(2)
27 << mrr << " mm³/min" << std::endl;
28
29 return 0;
30}
31
Materiaalin Poistonopeus (MRR) on työpalasta poistettavan materiaalin tilavuus aikayksikköä kohti koneistustoiminnan aikana. Se mitataan tyypillisesti kuutiosenttimetreinä minuutissa (mm³/min) tai kuutioina tuumassa minuutissa (in³/min).
Korkeammat Materiaalin Poistonopeudet johtavat yleensä lisääntyneeseen työkalun kulumiseen ja lyhyempään työkalun käyttöikään, koska leikkuureunaan kohdistuu suurempia mekaanisia ja lämpökuormituksia. Kuitenkin suhde ei aina ole lineaarinen ja riippuu monista tekijöistä, kuten työkalun materiaalista, työpalasen materiaalista ja jäähdytysolosuhteista.
Yleisesti ottaen korkeammat MRR-arvot tuottavat karkeampia pinta viimeistelyjä, kun taas matalammat MRR-arvot voivat tuottaa parempaa pinnan laatua. Tämä johtuu siitä, että korkeammat leikkuunopeudet, syöttönopeudet tai leikkuusyvyydet (jotka lisäävät MRR:ää) aiheuttavat usein enemmän tärinää, lämpöä ja leikkuuvoimia, jotka voivat vaikuttaa pinta laatuun.
Muuntamiseksi mm³/min:stä in³/min:ksi jaa 16,387.064:lla (kuutiosenttimetrejä yhdessä kuutiossa tuumassa). Muuntaaksesi in³/min mm³/min:ksi, kerro 16,387.064:lla.
Useat tekijät rajoittavat maksimaalista MRR:ää:
Eri materiaaleilla on erilaisia koneistettavuusominaisuuksia:
Kyllä, liiallinen matala MRR voi aiheuttaa ongelmia, mukaan lukien:
Eri koneistusoperaatioissa MRR lasketaan hieman eri tavoin:
Optimointistrategioita ovat:
Koneistukseen tarvittava teho on suoraan verrannollinen MRR:ään ja työpalasen materiaalin erityiseen leikkuutehoon. Suhde voidaan ilmaista seuraavasti: Teho (kW) = MRR (mm³/min) × Erityinen Leikkuuteho (J/mm³) / (60 × 1000)
Groover, M.P. (2020). Fundamentals of Modern Manufacturing: Materials, Processes, and Systems. John Wiley & Sons.
Kalpakjian, S., & Schmid, S.R. (2014). Manufacturing Engineering and Technology. Pearson.
Trent, E.M., & Wright, P.K. (2000). Metal Cutting. Butterworth-Heinemann.
Astakhov, V.P. (2006). Tribology of Metal Cutting. Elsevier.
Sandvik Coromant. (2020). Metal Cutting Technology: Technical Guide. AB Sandvik Coromant.
Machining Data Handbook. (2012). Machining Data Center, Institute of Advanced Manufacturing Sciences.
Shaw, M.C. (2005). Metal Cutting Principles. Oxford University Press.
Davim, J.P. (Ed.). (2008). Machining: Fundamentals and Recent Advances. Springer.
Kokeile Materiaalin Poistonopeuden Laskinta tänään optimoidaksesi koneistusprosessejasi, parantaaksesi tuottavuutta ja tehdessäsi tietoon perustuvia päätöksiä valmistustoiminnassasi!
Löydä lisää työkaluja, jotka saattavat olla hyödyllisiä työnkulullesi