Punnettin neliö -laskuri sukupuoleen kytkeytyneille ominaisuuksille

Punnettin neliö on ruudukko, joka näyttää kaikki mahdolliset alleeliyhdistelmät, joita kaksi vanhempaa voi periyttää lapselleen, sekä kunkin yhdistelmän todennäköisyyden. Tämä laskuri muodostaa neliön autosomaalisille ominaisuuksille sekä X- tai Y-kromosomiin kytkeytyneille ominaisuuksille.

Miten Punnettin neliö toimii

Kummallakin vanhemmalla on kaksi alleelia yhtä geeniä kohden. Alleeli on geenin yksi versio. Iso kirjain merkitsee vallitsevaa alleelia ja vastaava pieni kirjain peittyvää alleelia, joten A ja a ovat saman geenin kaksi versiota.

Kun vanhempi muodostaa muna- tai siittiösoluja, kaksi alleelia erottuvat toisistaan, ja kumpikin solu saa niistä yhden. Neliön yläreunassa luetellaan toisen vanhemman mahdolliset sukusolut ja sivussa toisen vanhemman. Jokainen ruutu edustaa yhtä mahdollista yhdistelmää, ja jokainen ruutu on yhtä todennäköinen.

Genotyyppi ja fenotyyppi

Genotyyppi on alleeliparin yhdistelmä, jonka lapsi perii, kuten AA, Aa tai aa. Fenotyyppi on näkyvä ominaisuus.

Vallitseva alleeli ilmenee aina, kun se on läsnä, joten sekä AA että Aa tuottavat vallitsevan ominaisuuden. Peittyvä ominaisuus ilmenee vain, kun molemmat alleelit ovat peittyviä eli genotyyppi on aa.

Esimerkki: Aa × Aa

Kummallakin vanhemmalla on genotyyppi Aa. Kumpikin voi periyttää joko A:n tai a:n.

Genotyyppisuhde on 1 AA : 2 Aa : 1 aa. Fenotyyppisuhde on 3 vallitsevaa : 1 peittyvä, koska AA ja Aa näyttävät samalta.

Kaksi geeniparia

Kahden geeniparin tapauksessa kumpikin vanhempi muodostaa neljänlaisia sukusoluja, ja neliössä on 16 ruutua. Risteytys AaBb × AaBb tuottaa klassisen fenotyyppisuhteen 9 : 3 : 3 : 1. Kolme geeniparia tuottaa 64 ruudun neliön.

X-kromosomiin kytkeytynyt periytyminen

Jotkin geenit sijaitsevat X-kromosomissa. Äidillä on kaksi X-kromosomia, joten hänellä on kaksi alleelia. Isällä on yksi X- ja yksi Y-kromosomi, joten hänellä on vain yksi alleeli kyseiselle geenille.

Koska pojalla on vain yksi X-kromosomi, se alleeli, jonka hän perii äidiltään, ilmenee suoraan. Toista kopiota ei ole peittämässä sitä. Tätä kutsutaan hemitsygoottisuudeksi, ja siksi X-kromosomiin kytkeytyneet peittyvät ominaisuudet, kuten puna-vihervärisokeus ja hemofilia, ovat yleisempiä miehillä.

Tytär perii yhden X-kromosomin kummaltakin vanhemmalta. Hänellä ilmenee peittyvä X-kromosomiin kytkeytynyt ominaisuus vain, jos molemmissa hänen X-kromosomeissaan on peittyvä alleeli. Jos hänellä on yksi peittyvä ja yksi vallitseva alleeli, hän on kantaja: ominaisuus ei ilmene hänessä, mutta hän voi periyttää sen eteenpäin.

Kantajaäiti ja terve isä

Kantajaäidin genotyyppi on X^A X^a ja terveen isän X^A Y. Heidän lapsistaan:

• puolet tyttäristä on kantajia (X^A X^a), puolet ei (X^A X^A)
• puolet pojista sairastuu (X^a Y), puolet ei (X^A Y)

Yksikään tytär ei sairastu, koska jokainen tytär saa isältään vallitsevan X^A-alleelin.

Y-kromosomiin kytkeytynyt periytyminen

Y-kromosomiin kytkeytynyt geeni sijaitsee Y-kromosomissa, jonka vain isät periyttävät ja vain pojilleen. Jokainen ominaisuutta kantavan isän poika perii sen, eikä yksikään tytär koskaan peri sitä.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi pojat saavat X-kromosomiin kytkeytyneitä ominaisuuksia useammin?

Pojalla on vain yksi X-kromosomi. Yksikin peittyvä alleeli siinä riittää ominaisuuden ilmenemiseen. Tyttärellä peittyvän alleelin täytyisi olla molemmissa X-kromosomeissa.

Voiko isä periyttää X-kromosomiin kytkeytyneen ominaisuuden pojalleen?

Ei voi. Isä antaa pojalleen Y-kromosomin, ei X-kromosomia. Pojat saavat X-kromosominsa vain äidiltään.

Mitä kantaja tarkoittaa?

Kantajalla on yksi kopio peittyvästä alleelista, mutta ominaisuus ei ilmene hänessä. Kantajat voivat periyttää alleelin lapsilleen.

Ovatko Punnettin neliön tulokset varmoja?

Eivät ole. Suhteet ovat todennäköisyyksiä kullekin lapselle, eivät takuu koko perheestä. Jokaisella lapsella on sama todennäköisyys riippumatta siitä, mitä aiemmat lapset perivät.

Oletetaanko neliössä, että geenit periytyvät toisistaan riippumatta?

Kyllä. Useamman geeniparin neliöt olettavat, että geenit jakautuvat toisistaan riippumatta, mikä pätee, kun geenit sijaitsevat eri kromosomeissa tai kaukana toisistaan samassa kromosomissa.